perjantai 15. helmikuuta 2019

Ystävänpäivämaasto

Minä ja Mini olimme ystävänpäivänä Adinan maastolenkillä, vaikka ei meillä siellä ennalta tuttuja ystäviä varsinaisesti ollutkaan. Päätimme nyt kuitenkin lähteä, koska emme me varsinaisesti ystävänpäivää mitenkään vietä. Ei siis ollut kauheasti muutakaan hommaa. Ja oli hyvä, että lähdimme. Taisimme molemmat tarvita pientä maisemanvaihdosta.

Sissin ja Lunan ratsut Villa ja Bee olivat pienimmät maastoilijat, ja vaikka minun Minini oli suurin, niin ponien kanssa samaa vauhtia menimme. Minkäs teet, kun hevonen on laiskiainen? Matkassa oli myös yksi suokki, Aliisa ratsastajansa Minnin kanssa, sekä vähän jalommat kaverit Diti ja Tella, joilla Sonja ja Meera ratsastivat.

Vaikka kotona Hukkasuossa kivat ja sopivan helppokulkuiset maastot onkin, niin olipa ihanaa poistua välillä tutuilta reiteiltä. Erityisen kivaa oli tavata uusia ihmisiä: Hukkasuossa on ollut jo pitkään aika hiljaista ja sitä myöten ahdistavaa. Nyt on taas vähän sellainen olo, että olemme uudelleen elämässä kiinni.

Minin mielestä parasta koko reissussa oli joko taukopaikka ja siellä odottava täysi heinäverkko, tai sitten vapaana vaeltanut porolauma. Muista isoista hevosista joku vähän hypähteli säikähdyksestä, kun porot pelmahtivat reitille kesken kaiken, mutta ei meidän Mini. Se nyt ei muutenkaan pienistä säiky. Vähän se kaula pitkällä kyllä katsoi näitä omituisia pieniä harmahtavia sorkilla kulkevia hevosia, ja olisi kauheasti halunnut tehdä lähempää tuttavuutta. Poroparat taisivat kuitenkin pelätä Miniä vähän, joten minun oli pakotettava se vain katselemaan vähän kauempaa.

Adinan Jannica vähän harmitteli lämmintä säätä. Plusasteita oli pari ja polut olivat tosi hyvässä kunnossa: eivät jäisiä, mutteivät märkiäkään. Kuulemma olisi kuitenkin ollut kivemman näköistä, jos olisi ollut kunnolla pakkasta. Silloin kaljut koivunoksatkin olisivat olleet ihan valkoisia. Minusta ja Ministä lämmin sää oli kuitenkin ainoastaan hyvä juttu. Ei ole montaa yhtä epämiellyttävää asiaa kuin ratsastaa pakkasessa. Ravatessa tulee hiki, ja sitten viimeistään jäätyy.

Sellainen oli meidän ystävänpäivämme: minun ja parhaan ystäväni, Minin.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti